Työsopimuksen purku koeaikana

Työsopimuksen koeaikainen purkaminen herättää tunteita ja vilkasta keskustelua. Kysymyksessä on kuitenkin yksi työsuhteen perusasioista, joka pitäisi pienelläkin työnantajalla olla hallussa. Yrittäjä, haluatko välttää kalliit oppirahat?

Koeaikana puretaan, ei irtisanota

Työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen ovat kaksi eri asiaa, jotka menevät helposti sekaisin. Internetistä löytyy jopa lakimiesten kirjoituksia, joissa puhutaan virheellisesti työsuhteen irtisanomisesta koeaikana.

Työsuhteen irtisanomisella työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, kun taas purkamisella työsuhde päättyy heti työpäivän tai työvuoron päättyessä.

Tarvitaanko purkuperuste?

Yleinen virhekäsitys on, että työsuhteen voi koeaikana päättää vapaasti. Koeaikana työsuhteen päättäminen on helpompaa kuin myöhemmin työsuhteen aikana, mutta se ei kuitenkaan ole täysin vapaata.

Peruste ei saa olla epäasiallinen

Mikä on epäasiallinen purkuperuste koeaikana? Palautetaanpa mieleen koeajan tarkoitus; työnantaja arvioi koeaikana työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden työtehtäviin. Koeaikapurku on mahdollista, jos työtehtävät eivät hoidu niin kuin työnantajalla on ollut aihetta odottaa.

Työnantaja voi arvioida koeaikaista purkutilannetta kolmen kysymyksen avulla:

  1. Ovatko työtehtävät hoituneet työnantajan edellyttämällä tavalla?
  2. Onko työntekijä sopeutunut työpaikan olosuhteisiin?
  3. Johtuuko tilanne työntekijästä?

Työsuojeluviranomaisen kotisivuilla on hyvin tiivistetty oikeuskäytännössä tehtyjä linjanvetoja purkuperusteen asiallisuuteen, myös sairauslomatilanteissa.

Koeaikana ei saa purkaa syrjivällä perusteella

Syrjivät perusteet ovat henkilöön liittyviä syitä, joilla työntekijä poikkeaa ns. enemmistöryhmästä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi etninen syntyperä, uskonnollinen vakaumus, poliittiset mielipiteet ja sukupuolinen suuntautuneisuus.

Entä taloudelliset ja tuotannolliset syyt?

Koeaikainen purkuperuste liittyy aina työntekijään henkilönä; työtehtävien hoitumiseen tai työpaikan olosuhteisiin sopeutumiseen.

Koeaikana työsuhdetta ei voi laillisesti purkaa taloudellisin tai tuotannollisin syin.

Muistathan, että koeajasta on nimenomaisesti sovittava työntekijän kanssa tai viitattava työehtosopimuksen koeaikaehtoon.

Tarvitaanko varoitus?

Työsopimuslaki ei edellytä varoituksen antamista työntekijälle ennen koeaikaista purkamista. Varoitusta ei siis tarvita. Sen sijaan työntekijää on kuultava ennen koeaikaista purkua.

Ilmoitetaanko peruste?

Työsopimuslain lähtökohta on, että työntekijälle ilmoitetaan työsuhdetta päätettäessa yksilöity päättämisperuste. Lainsäännös tarkoittaa käytännössä sitä, että myös koeaikaisen purun tarkempi peruste on ilmoitettava. Tätä säännöstä on muutettu, minkä vuoksi perusteen ilmoittamisesta on olemassa vanhentunutta tietoa tai käsityksiä.

Usein kuultu neuvo pelkästään koeaikapurun mainitsemisesta perustuu siis vanhentuneeseen lakiin.

Miksi ristiriitaista tietoa?

Työsopimuslaki on säädetty yleisellä tasolla esimerkiksi luettelematta yksityiskohtaisesti asiallisia hyväksyttäviä purkuperusteita. Tuomioistuimissa sovelletaan lakia yksittäistapaukseen ja otetaan yksittäisessä riitatilanteessa kantaa koeaikapurun laillisuuteen.

Käytännön tilanteissa ratkaisut perustuvat nimenomaan käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Kaikki tilanteet eivät ole samanlaisia lain soveltamisen kannalta.

Tästä johtuu, että kokemuksiaan jakavat henkilöt voivat kertoa keskenään ristiriitaista tietoa. Ja myös siitä, että työoikeudelliset käsitteet voivat olla vieraita.

Lainsäädäntömme muuttuu jatkuvasti. Tämä on yksi syy siihen, että koeaikapurusta löytyy virheellistä tai vanhentunutta tietoa. Kaikilla asiantuntijoina esiintyvillä lakimiehilläkään ei ole pitkäaikaista monipuolista kokemusta nimenomaan työsuhdeasioista.

Mikä on lakitieto?

Lakitietoa on runsaasti tarjolla esimerkiksi internetissä; luotettavan tiedon lisäksi löytyy runsaasti myös virheellistä ja vanhentunutta tietoa.

Laki-informaation tarkoituksena on kiinnittää huomiosi sellaisiin asioihin, jotka sinun on omassa toiminnassasi huomioitava. Toimistomme kotisivuilla on myös tarjolla lakitietoa, jotta osaisit etukäteen varautua yleisimpiin ongelmatilanteisiin.

Lakiartikkelit ja kirjat eivät ole tyhjentäviä esityksiä. Niihin on tiivistetty keskeiset asiat oikeudellisen tiedon jakamiseksi. Lisäksi tekstin ymmärrettävyydellä ja havainnollisuudella on omat rajoitteensa.

Lakivalmennuksessa pääset astetta syvemmälle lakitiedon maailmaan. Kuvat ja sanallinen selitys auttavat Sinua ymmärtämään lakiasiat paremmin kuin pelkkä kirjoitettu teksti.

Entä lakineuvo?

Lakineuvonta on aina henkilökohtaista ja perustuu nimenomaan esillä olevaan tilanteeseen. Neuvon antaminen edellyttää tilanteeseen perehtymistä. Asiantuntijalla on myös vastuu antamansa neuvon oikeellisuudesta ja asianajajilla myös vastuuvakuutus.

Julkisilla keskustelupalstoilla kysytään usein lakineuvoa. Kysyjä on itse kuvannut ongelmaa haluamassaan ja/tai osaamassaan laajuudessa. Asianajaja voi linkittää tällaiseen aiheeseen liittyvää lakitietoa. Lakineuvonta edellyttää henkilökohtaista kontaktia esimerkiksi etäviestimen välityksellä. Näin asiantuntija pääsee esittämään tarkentavia kysymyksiä ja antamaan oikean täsmäneuvon.

Henkilökohtainen neuvonta tekee myös asianajajan esteelliseksi neuvomaan ja auttamaan jutun vastapuolta. Jos esimerkiksi työnantaja saa asianajajalta neuvoa työntekijän työsuhteen päättämiseen liittyen, ei asianajaja sen jälkeen saa antaa työntekijälle edes neuvoja samassa asiassa.

Kun otat asianajajaan yhteyttä, hän voi tarkastaa esteettömyytensä käytännössä vain, jos tarkastukseen tarvittavat tiedot löytyvät asianajotoimiston asiakasrekisteristä. Tämänkin vuoksi jokaisen neuvoja saavan asiakkaan tiedot on vietävä asiakasrekisteriin.

Koeaikapurusta lisätietoa

Työsuhteen tekeminen ja koeaikainen purku ovat keskeisiä asioita, jotka yhdenkin työntekijän palkkaavan on tiedettävä.

Henkilökohtaista työsuhteen lakineuvontaa saat kohtuuhintaisessa neuvontapalvelussamme etäviestimen välityksellä tai henkilökohtaisella tapaamisella.

Artikkelin kirjoittaja

Tämän artikkelin on kirjoittanut asianajaja, varatuomari Inga Koskinen, jolla on 30 vuoden kokemus lakimiehen ja lakikouluttajan tehtävistä.